lauantai 9. joulukuuta 2017

Mielenkiinto tutkimuspiireissä kasvaa

Jippii! Jihuu! Nyt juna lähtee liikkeelle...

Ihastuksekseni mielenkiinto syvän ja hitaan hengityksen vaikutuksesta kehon toimintoihin alkaa herätä myös tieteellisissä piireissä. PubMedissä seikkaillessani silmiini pisti tuore tältä joulukuulta australialainen artikkeli, jossa tutkijat Russo, Santarelli ja O'Rourke ovat kiinnostuneet maailmalla levinneestä hitaan hengityksen käyttöönotosta ja sen sanotuista terveellisistä vaikutuksista kehoon. Tutkijat ja kliinikot ovat käynnistäneet nyt tutkimukset hitaiden hengitystekniikoiden fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista ja yrittävät paljastaa hitaan hengityksen taustalla olevat mekanismit.

He toteavat, että hidas hengitystoiminta on saavuttanut suosiota länsimaissa sen väitetyistä terveysetuuksistaan, mutta lääketieteellisissä yhteisöissä tätä ei ole vielä käsitelty juuri mitenkään. Hengityksen hidastumisen fysiologisiin vaikutuksiin liittyvät jo tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityksen ja sydämen toimintaan ja autonomiseen hermostoon. Tärkeimpiä havaintoja ovat muun muassa vaikutukset hengityselinten toimivuuteen, ilmanvaihdon tehokkuuteen, kemo- ja barorefleksin herkkyyteen, sykeherkkyyteen, veren virtauksen dynamiikkaan hengityksen rytmin häiriöihin, sydämen rytmihäiriöihin. Näillä on suora yhteys terveyteen ja pitkäikäisyyteen ja jopa tautitiloihin.

He toteavat, että aiheen jatko- ja lisätutkimukset ovat erittäin tarpeellisia. Lisäksi he toteavat, että tutkimuspiireissä tarvitaan ymmärrystä ja keskustelua aiheesta. Tavoitteena olisi muodostaa "autonomisesti optimoidun hengityksen"- malli. Hihii! :)

Olen otettu. Näitä asioita toteamme joogaryhmien kanssa jokaisen joogatunnin jälkeen. Emme hengittele hitaasti ja tiedostaen turhaan puolitoista tuntia kerrallaa joka viikko. Tästä on hyvä jatkaa!

                                                  (Kuvan osoite   http://bit.ly/2iLneKc)


Terkuin


Tuija©©©



Artikkeli osoitteessa 


perjantai 1. joulukuuta 2017

Hyvän mielen joulukalenteri

Lähde sinäkin mukaan etsimään hyvää mieltä ja rauhaa joulunviettoon. Joka päivä julkaistaan pieni ja lyhyt jooga-, hengitys-,meditaatio- tai mindfullnessharjoite. Kalenteri on auki joulukuun loppuun asti, joten voit palata siihen vielä joulukiireiden jälkeen. Kalenteria pääset seuraamaan salasanalla, jonka saat osoitteesta tuijandrivit@gmail.com. Lähde leikkiin mukaan! 😍

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Ihanaa! Uutta ajatuksiani vahvistavaa tutkimustietoa Vagus -hermosta

Hengityksellä tässäkin asiassa iso merkitys. Lukasepas läpi ja ylläty! Valitettavasti englannin kielellä vielä. Yritän ehtiä kääntää pääasiat suomeksi kuin työmäärältäni ehdin. Mutta rakastan tätä tietoa! Smack!

Ja tämän löydät seuraavasta linkistä:

https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201607/vagus-nerve-stimulation-dramatically-reduces-inflammation

Terkuin


Tuija©©©



tiistai 8. elokuuta 2017

Jooginen hengitysharjoittelu nuorten uimareiden harjoittelussa

Hengitys on noussut muutamana viime vuotena hyvin tutkituksi aiheeksi Pubmedin tietokannassa. Selatessani hengitykseen liittyviä tutkimuksia silmiini osui tuore nuoriin ja hengitykseen liittyvä tutkimus kesäkuulta 2017. Tässä tutkimuksessa, Yogic breathing practices improve lung functions of competitive young swimmers (linkki tutkimukseen https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5496990/ ) tutkittiin joogisen hengityksen vaikutusta nuorten uimareiden keuhkojen toimintaan.

Resistiivisten (veden alla suoritettujen vesitiiviiden) hengitysharjoitusten tiedetään parantavan kilpauimareiden keuhkojen suorituskykyä ja kestävyyttä. Joogista hengitysharjoitusta ei kuitenkaan ole aikaisemmin käytetty ja tutkittu kilpailevilla uimareilla. Tämän vuoksi ei tiedetä, miten tämä vaikuttaa juuri keuhkojen suorituskykyyn ja kestävyyteen. Tavoitteena oli saada selville myös, onko joogahengitysharjoittelulla vaikutusta uimareiden keuhkojen toimintoihin.



Tutkimukseen osallistui 27 kansallista ja kansainvälistä 13 - 20 -vuotiasta kilpauimaria, jotka omasivat jo pitkän 8,29 vuoden kokemuksen uinnista ja harjoittelivat noin 9,5 km päivittäin. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä teki harjoittelun lomassa joogisia hengitysharjoituksia (Vibhagiya Pranayama-, Bhastrika Pranayama-  ja Nadi shodana - /Anthar kumbhaka -harjoituksia) puoli tuntia viitenä päivänä viikossa kuukauden ajan ja vertailuryhmä teki uimareille normaalia harjoittelua kuukauden ajan. Heitä mitattiin kolmella eri mittarilla (spirometria, SAS -2 ja hengenvetonopeus) tutkimuksen ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä.

Tuloksena saatiin, että kaikkien kolmen mittareiden kohdalla tapahtui kuukauden aikana huomattavaa parannusta joogahengitysharjoittelua tehneiden ryhmässä verrattuna normaalisti harjoitelleisiin. Maksimaalinen ilmanvaihto kasvoi, samoin nopea hengenvetonopeus, vaikka hengityskerrat minuutissa vähenivät. Yhteenvedossa todettiin, että joogahengitysharjoittelu parantaa hengityselinten toimintaa hengityslihaksia vahvistamalla.

Joogaa itsekin harrastaneena en ole yllättynyt tulokseen. Joogisen hengityksen rytmitys auttaa veden seassa hengittämistä. Viileämpi elementti auttaa myös hengityksen rauhoittamisessa ja näin hengityskertojen vähenemistä. Tämä taas auttaa uintitekniikan kohdille saamista. Ja mitä pitemmän ajan annat ilman tulla keuhkoista ulos, sitä enemmän joudut tekemään työtä hengityslihasten kanssa, mikä taas vahvistaa niitä entisestään.

Minusta on hienoa, että tällainen tutkimus on tehty, vaikka tutkimukseen osallistuneiden määrä on sangen pieni. Ilahduttavaa tutkimuksessa oli se, että nuorten hengityslihasten vahvistuminen näkyi heidän parantuneessa hengityksessään altaassa. Heidän hapenottonsa parani.  Syyksi tähän ei voida sanoa sitä, että juuri tuossa iässä heidän hapenottonsa muutenkin paranee hengityselinten kasvaessa oikeisiin mittasuhteisiin.  Tutkimus kesti vain kuukauden, joten kovin paljon ikään liittyvää kasvua ei tuossa ajassa ehdi tapahtua.

Tutkimustulos on todella lupaava. Voisi näin äkkiseltään ajatelle, että joogisella hengitysharjoittelulla olisi vaikutusta myös muissakin, hengityselimistöä kovasti rasittavissa, lajeissa. Vai tarvitseeko kyseessä olla aina jokin erityinen laji? Voihan hengitysharjoittelua tehdä ihan tavallisessa arjessakin. Suosittelen kaikille, erityisesti vanhuksille. Elämänlaatu paranee, kun keuhkot toimivat hyvin. Ja vaikutus ulottuu aina henkiselle puolelle asti. Pidetään se mielessä J
Lisää vastaavia tutkimuksia odotellessa…


Terkuin


Tuija©©©

perjantai 28. heinäkuuta 2017

KEMINMAAN KESÄJUHLISSA MYÖS JOOGAOHJELMAA :-)

Hei vaan!

Keminmaan kesäpäivillä 30.7. tarjoan hengitysharjjoituksia eri tekniikoilla ja meditaation. Samalla esittelen omaa osaamistani: MediYogaa, hyvinvointianalyysiä (Firstbeat), Tietoista hengitystä ja kuntotestausta. Lisäksi myyn joogatyynyjä, hengityspillejä ja hengitysteippiä ja jotain pientä huvikseen käsin tehtyä :-)

Lisäksi sieltä löytää vaikka mitä muuta kivaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Voit jopa laulaa loikauttaa jotain :-)

Nähdään siis Keminmaan vanhan kirkon luona klo 12 -16. Sadevaraus :(


Terkuin 
Tuija ©©